Pudotuspelienkin paras Niko Korhonen ja Emma Körkkö vuoden pesäpalloilijat

Pudotuspelienkin paras Niko Korhonen ja Emma Körkkö vuoden pesäpalloilijat

Sotkamon Jymyn Niko Korhonen on valittu kautta aikain ensimmäisenä sekä vuoden pesäpalloilijaksi että pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi samalla kaudella. Jyväskyläläisen Kirittärien Emma Körkkö oli puolestaan jo laittaa räpylän ja mailan naulaan, mutta nousi jatkopäätöksensä jälkeen vuoden naispesäpalloilijaksi toista kertaa urallaan. Pesäpallokauden parhaat palkittiin Ruudun suorassa lähetyksessä, kun perinteinen päätösristeily jouduttiin perumaan koronatilanteen takia.

Aina Jymyä edustanut sotkamolaislähtöinen Korhonen huipensi 11. kautensa Superpesiksessä kuudenteen Suomen mestaruuteen ja yhteensä 10. SM-mitaliin. Vuoden miespesäpalloilijan ja pudotuspelien arvokkaimman pelaajan tittelit Korhonen saavutti ensi kertaa urallaan.
 
Turku-Pesiksen kasvatti Körkkö ehti jo ilmoittaa lopettamisaikeistaan vuosi sitten, mutta yllätti toukokuussa paluuilmoituksellaan ja peräti kolmivuotisella sopimuksella. Kausi toi uran neljännen Suomen mestaruuden Kirittärissä ja toisen valinnan vuoden naispesäpalloilijaksi (edellinen 2016). Seurakaveri Ella Korpela palkittiin jo aiemmin pudotuspelien arvokkaimpana pelaajana.
 
Miesten vuoden lukkarin pysti on vanhin pesäpallossa yhä jaettava henkilökohtainen palkinto. Parhaina lukkareina palkittiin kauden 2018 malliin Kouvolan Pallonlyöjien Janne Kivipelto ja Kirittärien Mari Mantsinen.
 
Pelaajien itsensä äänestämänä parhaan sisäpelaajan kultaisen mailan saivat tamperelaisen Manse PP:n Virpi Hukka ja Vimpelin Vedon Perttu Ruuska. Ulkopelaajalle annettavan kultaisen räpylän vastaanottivat Emma Körkkö ja Kouvolan Pallonlyöjien Valtteri Luoma. Parhaan tuomarin kultaisen pillin saajaksi pelaajat äänestivät Ossi Muuraisen.
 
Vain Körkkö ja Sirpa Pollari ovat yltäneet neljään kultaisen räpylän valintaan. Lisäksi Körköllä on kultainen maila kaudelta 2016, mikä tarkoittaa kautta aikain ennätysmäärää (5) pelaajien äänestämiä palkintoja.
 
Uuden sukupolven esiinmarssi, Ruuska ja Karttunen jälleen vuoden nuoret pesäpalloilijat

Vuoden pesäpalloseuraksi arvostettiin miesten ja poikien Suomen mestaruuden voittanut Sotkamon Jymy. Kaudesta 1990 käynnistyi lajirajat ylittäen hämmästyttävä menestystarina, joka on jättänyt Jymyn miesjoukkueen 31 kauden aikana vain kolmesti ilman SM-mitalia ja tuonut seuralle kauden 1963 kultamitalin jatkoksi 18 mestaruutta lisää. Nykyinen voittava kulttuuri siirtyy isiltä pojille. Vuoden pelinjohtajana palkittiin Jani Komulainen ja tämän poika Aapo Komulainen vuoden tulokkaana sekä vuoden poikalukkarina.
 
Vimpelin Vedon Perttu Ruuska nousi vahvaan rooliin joukkueensa lukkarina, voitti kärkilyöntitilaston ja pokkasi historiallisesti peräti neljännen peräkkäisen vuoden poikapesäpalloilijan pystin. Aiemmin Hannu Kiukkonen on vienyt tittelin kahdesti. Kirittärien Venla Karttunen puolestaan debytoi Superpesiksessä kaudella 2018 ja on siitä lähtien päättänyt kautensa kolme kertaa peräkkäin mestaruusjuhliin. Vuoden tyttöpesäpalloilijan palkinto on Karttuselle toinen peräkkäinen, mihin ovat aiemmin yltäneet vain Salla Pollari (2008-09) ja Emilia Linna (2016-17).
 
Sekä miesten että naisten Superpesiksessä nähtiin useita nuorten pelaajien läpimurtoja päättyneellä kaudella. Vuoden tulokas Saaga-Angelia Raudasoja nousi Seinäjoen Maila-Jussien joukkueessa avainrooliin vain 17-vuotiaana. Tyttölukkarina palkittu 16-vuotias Ilona Hakoniemi debytoi naisten Superpesiksessä raumalaisen Feran joukkueessa.
 
Vuoden junioriseurana ja suurimmasta lisenssimäärästä palkittiin laadukkaasta lasten ja nuorten toiminnastaan tunnettu Oulun Lippo Juniorit. Eniten lisenssimääräänsä kasvatti korona-ajan poikkeusoloista huolimatta Napapiirin Pesis-Team Rovaniemeltä. Olosuhdepalkinnolla kiiteltiin Kiteen kaupunkia ja Kiteen Pallo -90:tä perinteikkään Rantakentän uudesta ilmeestä.
 
Komeita uria pesäpallon parissa

12 kertaa pelaajana kultamitalia juhlinut Jani Komulainen voitti nyt ensimmäisen mestaruutensa pelinjohtajana ja ensimmäisen vuoden pelinjohtajan palkinnon. Pelaajien mitalitilastossa Komulaisen ohitti vastaavasti 12 mestaruuteen yltänyt vuoden jokeripelaaja Roope Korhonen. Naisten Superpesiksessä parhaana jokerinapelaajana palkittiin huippuetenijä, Lapuan Virkiän Kaisaleena Rautakorpi.
 
Naisten Superpesiksen vuoden pelinjohtajana ennätyksellisesti jo kuudennen kerran palkittu Jussi Viljanen on juhlinut Suomen mestaruutta neljällä eri vuosikymmenellä. Viljanen luotsasi Kirittäret mestariksi jo kolmannella kaudella peräjälkeen ja tällä kertaa vahvasti uusiutuneella joukkueella.
 
Vuosikymmenten ajan menestynyt Sotkamon Jymyn Petri Lindsberg palkittiin poikien Superpesiksen vuoden pelinjohtajana. Tyttöjen Superpesiksen osalta vastaavan kunnian sai Kempeleen Kirin seurahistorialliseen mestaruuteen luotsannut Jarkko Sillanpää.
 
Pesäpallon kautta aikain kokeneimmaksi pelituomariksi noussut Tommi Nupponen ja kokeneimmaksi syöttötuomariksi noussut Ossi Muurainen Jyväskylästä palkittiin vuoden tuomariparina. Tilastokärjessä peli- ja syöttötuomareista Muurainen on nyt viheltänyt 519 miesten Superpesiksen ottelua, uransa lopettanut Matti Lähteenmäki 507 ja Nupponen 475.
 
Johtokunnan pytty ojennettiin Ruudun pesäpallolähetyksistä tutulle Olli Eroselle. 107 päivän aikana Ruudussa nähtiin ennätyksellä tahdilla 62 päälähetystä, jotka keräsivät suuren suosion.
 
Henri Heikkilä ja Ella Reiman Ykköspesiksen parhaat

Ykköspesiksen vuoden pelinjohtajat, Haminan Palloilijoiden Juho Kaikko ja helsinkiläisen Roihun Tommi Nevala, luotsasivat joukkueensa Superpesikseen kaudelle 2021. Sarjan parhaat pelaajat ovat seurojen omia kasvatteja. Ykköspesiksen vuoden pesäpalloilijoina palkittiin Haminan Henri Heikkilä ja Roihun Ella Reiman.
 
Parhaiksi lukkareiksi Ykköspesiksessä arvostettiin Haminassa jo kolme kautta pelannut helsinkiläisen Roihun kasvatti Matias Hangasmaa ja Mailajuniorien nuori lupaus Tea Santahuhta Kankaanpäästä.

Superpesiksen tiedotteesta / UrheiluSuomi.com