Käytämme evästeitä tarjoamamme sisällön ja mainosten räätälöimiseen, sosiaalisen median ominaisuuksien tukemiseen ja kävijämäärämme analysoimiseen. Jaamme myös sosiaalisen median, mainosalan ja analytiikka-alan kumppaneillemme tietoa siitä, kuinka käytät sivustoamme. Näytä tiedot
Sulje

Strategisen ajattelun tärkeys urheilussa

Strategisen ajattelun tärkeys urheilussa

Strateginen ajattelu ja suunnittelu ovat pitkän tähtäimen johtamiseen liittyviä teemoja, joita on käytetty yrityksissä jo vuosisatoja. Strategisen ajattelun juuret eivät kuitenkaan ole alun perin yritysmaailmassa ja bisneksessä, vaan sotateorioissa. Erityisesti Sun Tzun Sodankäynnin taito -kirjaa pidetään yhtenä strategisen ajattelun kehittymisen kulmakivistä. 

Jos vertaillaan sodankäynnin, urheilun ja yritysjohtamisen teemoja toisiinsa, sotastrategiat ja urheilustrategiat voivatkin olla huomattavasti lähempänä toisiaan kuin samojen teemojen jalostaminen pelkästään yritysmaailmaan. Strategisen ajattelun käsite on laaja, mutta yksinkertaistettuna sillä tarkoitetaan pitkäkantoisesti tehtyä suunnitelmaa ja sen toteuttamista.

Strateginen ajattelu urheilussa

Strategisessa ajattelussa pyritään huomioimaan tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet organisaation sisä- ja ulkopuolilla ja johtamaan omaa organisaatiota kohti valittua päämäärää. 

Urheilussa strateginen ajattelu on tärkeää useasta eri syystä. Kaikissa urheilulajeissa joukkueen tai yksilön menestyksen perustana on pitkäjänteinen työ ja suunnitelmallisuus, ja useimmissa urheiluseuroissa käytetään vähintään viiden vuoden aikajännettä isojen päätöksien tekemiselle. Samaa ajattelua on käytetty myös pelimaailmassa; esimerkiksi nettikasino Galaksino on toteutettu näin. Sen ohella, että urheilussa ja urheiluorganisaatioissa keskitytään seuraavaan kilpailuun tai tämän kauden otteluihin, on tärkeää keskittyä myös tuleviin kausiin.

Ensinnäkin strateginen ajattelu ohjaa urheilijaa. Huippuyksilöiden valmentaminen vaatii urheilijoilta itseltään itsekuria ja suunnitelmallisuutta, sillä menestystä ei rakenneta tyhjälle perustalle. Mitä paremmin valmentajien rakentama strateginen suunnitelma on laitettu käytäntöön, sitä helpommin ja johdonmukaisemmin urheilijat pystyvät harjoittelemaan. Strategia ohjaa siis lyhyemmän aikajänteen konkreettisia suunnitelmia. 

On urheilijan kannalta harmillista, jos oma pitkäjänteinen kehitys tyssää huonoon valmennusjaksoon, jossa pitkäjänteisestä suunnitelmasta poiketen yritetään keskittyä yhtenä hetkenä tiettyihin asioihin ja toisena hetkenä taas eri asioihin. Toisaalta pitkän strategiatyön lopputuloksena voidaan nähdä myös Lauri Markkasen tai Teemu Pukin kaltaisia urheilumenestyksiä.

Strateginen ajattelu luo yhteisymmärrystä sekä urheilun että talouden osa-alueilla

Strategisen ajattelun kytkentä joukkueen tai yksilöurheilijan sekä valmennusjohdon ja seurajohdon välillä auttaa osapuolia pääsemään paremmin pitkän aikavälin yhteisymmärrykseen siitä, mihin seura tai yksittäinen joukkue on tulevaisuudessa matkalla. Tällä pystytään välttämään erilaiset johtamisen ja menestymisen karikot erityisesti huonoina kausina, jotka ovat usein välttämättömiä urheilijoiden ja joukkueiden kehitykselle. 

Pitkän aikavälin strateginen ajattelu auttaa johtamaan organisaatiota hyvin myös huonoina hetkinä, kun urheilijan tai joukkueen huono menestys alkaa heijastua myös seuran taloudelliseen menestykseen. Hyvänä esimerkkinä tästä on jalkapallojoukkue HJK:n taaperrus Veikkausliigassa kaudella 2019.

Strateginen ajattelu on urheiluseuralle tärkeää toki myös taloudellisesti. Jos urheiluseuraa ajatellaan yrityksen tapaisena organisaationa, käytännössä kaikki liikkeenjohdon työkalut voidaan ottaa käyttöön strategia-ajattelussa. Lisäksi strategiatyökaluja voidaan käyttää sekä taloudellisen puolen että urheilun operatiivisen toiminnan strategiajohtamisessa. Tällaisia työkaluja ovat esimerkiksi kaikkien tuntema SWOT-analyysi, tasapainotettu tuloskortti, erilaiset benchmarking-tekniikat, joilla menestyviltä kilpailijoilta haetaan parhaat ratkaisut käytäntöön, sekä Boston Consulting Groupin kehittämä kasvun ja markkinaosuuden matriisi. Vaikka valtaosa strategisen ajattelun työkaluista on tehty rahalliset tavoitteet mielessä, on niistä hyötyä myös esimerkiksi henkilöstöjohtamisen ja markkinoinnin tukena.

Strategisen ajattelun eri vaiheet käytännössä

Miten strateginen ajattelu implementoidaan urheiluun parhaalla tavalla? Tärkeää on lähteä strategisen ajattelun perusteista liikkeille. Strateginen ajattelu jaetaan kolmeen osaan, jotka kaikki ovat yhtä tärkeitä strategian toteutumiselle. Puhutaan strategian suunnittelusta, strategian jalkauttamisesta ja strategian seuraamisesta. 

Strategian suunnittelun ytimessä on urheiluseuran, joukkueen tai yksilöurheilijan missio ja visio. Näillä tarkoitetaan eri ajankohtiin ulottuvia tahtotiloja siitä, missä halutaan olla tulevaisuudessa. Strategian jalkauttamisella tarkoitetaan strategian toteuttamista käytännössä. Siihen kuuluu olennaisena osana strateginen viestiminen ja käytännön johtaminen päivittäisessä työssä. 

Strategian seuraamisella taas tarkoitetaan niitä työkaluja ja toimintatapoja, joilla strategian toteutumista mitataan. Yksi hyvä esimerkki strategisen ajattelun merkityksestä urheilussa on junioriurheilutoiminta. Sen lisäksi että urheiluseuroilla on ollut vuosikymmenien aikana Suomessa tärkeä rooli kansan sivistäjän roolissa, junioriurheilulla pyritään myös pitkäkestoisesti tuottamaan hyviä urheilijoita seuran tulevaisuuden tarpeita ajatellen. Junioriseuratoimintaan panostamisen suunnittelu ja toteutus tapahtuu helposti kymmenen tai 20 vuoden aikajänteellä. Tähän kuuluvat olennaisena osana myös strategiaan liittyvä mission ja vision suunnittelu. 

Urheiluseuran missiona voi olla esimerkiksi antaa lapsille ja nuorille hyvät mahdollisuudet oman itsensä löytämiseen urheilijana, ja visiona taas olla vaikkapa nuorten sarjamestari seuraavan kymmenen vuoden aikana.


Takaisin edelliselle sivulle